Korkein hallinto - oikeus

Asko Koivuahon vastaselitys Päivämäärä 04. 07. 2011. Diaarin:o 1450/1/11

Kun FQM Kevitsa Mining härskisti väittää, että malmipuhkeamansa takia Kevitsaan ei voida rakentaa maanalaista kaivosta, niin tästä on heille kohteliaasti kerrottava vanhan pääluottamusmiehen kokemukset näiden kaivoksien rakentamisesta.

Maanalaisen kaivoksen rakentaminen nimenomaan vaatii malmipuhkeaman pintaan. Kaivostornin rakentamisessa sekä kuilun ja louhintaperien ajamisessa jää tavallisesti muun laitoksen ehdittyä valmiiksi aikaa, jolloin irtomaan poistamisen jälkeen louhinta voidaan tarpeen vaatiessa aloittaa malmin pintaosa louhimisella avolouhoksena. Tällä saadaan rikkonainen malmikivi poistettua ennen louhinnan maanalle siirtymistä. Näin varmistetaan louhinnan sorroksen ja avaamisen turvallisuus.

Nämä ovat lähes aina alkuvaiheet maanalaisen kaivoksen avaamisessa. Kevitsan kaivoksen avaaminen on ihanteellisen helppo nimenomaan malmipuhkeamansa takia. Kaivosyhtiön väittämä, että puhkeama vaikeuttasi maanalaisen kaivoksen rakentamista ja aiheuttaisi malmin tuhlaamista, ei pidä paikkaansa. Rautaruukki Oy:n

Raajärven ja Rautuvaaran kaivoksissa oli molemmissa puhkesi malmiesiintymä pintaan. Näillä molemmilla oli Kevitsan tapaan kaade, eli ne olivat pystysuunnassa olevia malmeja, jotka olivat kallistuneet alkumyllerryksissä omiin suuntiinsa. Malmien muodoilla ei ollut Kevitsaan verrattaessa muuta kuin kokoero.

Onko näin, että yhtiöltä puuttuu ammattitaito myös tässä vai käyttikö se “sävellettyjä” totuuksia ja pystyi hämäämään suomalaiset virkamiehet?

FQM Kevitsa Mining:n “väittämistä” huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että Keski - Lapin pelastaminen vaatii Kevitsan louhinnan siirtämistä maanalaiseksi.

Kaivoksen maanalaisella louhinnalla pystyttäisiin pelastamaan mm. maakunnan keskiosan poronhoidon elinkeino ja Jänkä - Lapin luonto. Kevitsan länsipuolella olevaa Pomokairaa on pidetty yhdessä Koitilaiskairan kanssa viimeisenä Euroopan erämaana. Jos ne menetetään, tästä tullaan osoittamaan sormella myös Kevitsan löysistä ehdoista päättäneitä virkamiehiä. Lain mukaan kaivokselle ei saa myöntää sellaista lupaa, jolla tuhotaan laajasti peruuttamattomasti luontoa ja

asukkaiden elinehtoja.

2. Saako yhtiö elää kesäaikaisessa myrkkyvesien laimennuksessa kuin viimeistä päivää?

Kevitsan vesiasioita käsittelevissä asiakirjoissa on hokemalla hoettu, että Kitisen suuri vesivirtaama laimentaa Kevitsan myrkkyvedet. Tämä “suuruus” ei pidä kesäaikana pakkaansa. Tätä vailla perustaa olevaa väitettä kaivosyhtiö on suoltanutviimeiseen saakka.

Kevitsan nyt riidan alla oleva vesitalouslupa määrää, että kaivoksen vesiä saa laskea Kitisen jokeen vain silloin kun juoksutus Vajukosken voimalasta on käynnissä. Kesäisin Porttipahdan tekojärvestä ei lasketa vettä. Vajukosken altaaseen tulee tämän takia Kevitsan tarvitsemaa myrkkyvesien laimennusvettä vain kolmesta pienestä joesta, joiden kesävirtaamat ovat varsinkin vähäsateisina kesinä suurehkojen purojen luokkaa. Itäpuolelle laskee Yläliesijoki ja Alaliesijoki. Länsipuolelta: Yläpostojoki. Vajukosken yläpuolella oleva Kurittukosken altaseen laskeva pieni Pomojoki saattaa olla joissakin tapauksissa käytössä. Vain näiden vedet ovat kesäisin Kevitsan vesien laimennuskäytössä. Tämä vesi ei riitä lähellekään minkäänlaista turvallista laimennusta. Tässä pitää vielä tietää, että joet saavat vetensä seudun laajoilta rimpisoilta, joissa rehevä kasvillisuus rajoittaa ja estää kesäisin vesien valumista täysimääräisenä jokiin. Eli, sadevesi pysähtyy osalta kesällä soille, jotenka niiden valuma - arvot eivät voi toimia mittareina, eikä sen taakse yhtiö ja virkamiehet voi tapansa mukaan mennä “lepertelemään”.

3. Kevitsan vesien laimennustarve edellyttää suuria puhtaan veden juoksutusmääriä, muuten laimennus ei pysty toimimaan.

Eli tässä kaivosyhtiö on kesäisin tilanteessa, jossa se joutuu rikkomaan ympäristölupaa törkeästi tai sulkemaan tuotantonsa ja odottamaan Porttipahdan juoksutusten aloittamista. Tekojärvestä vesien laskua ei ole mukana Kevitsan vesitalousluvassa. Voimayhtiö ei liene myöskään halukas juoksuttamaan kesällä vettään, sillä se on talvella kipeään tarpeen monien alapuolisien voimaloiden pyörittämiseen. Tästä on vielä todettava, että Kevitsasta tulee kesällä talvea enemmän kuivatus- ja suotovesiä.

Viittaan tässä vastaselityspyyntö - asiakirjan 4.7.2011. Pohjois - Suomen aluehallintoviraston lausuntoon, sivu 6 kohtaan 2.3.3. luvan muuttaminen muusta syystä.

Riidan alla olevassa luvassa ei ole otettu huomioon kesäaikaista laimennukseen tarvittavaa Kitisen vesijuoksutuksen pientä määrää. Vaadin, että vesitalouslupa palautetaan mm. tämänkin asian takia uuteen YVA- käsittelyyn, jossa muutetaan luvan päästömääriä Kitisen sietokyvyn mukaisiksi.

4. Myös tulevien kaivosten (Kersilön kaivos) vedet tarvitsevat laimennusta, varsinkin kesäisin. Jos nyt annetaan Kevitsan kaivokselle

riskirajan ylittävät oikeudet kesällä tapahtuvaan vesienpäästöön Kitiseen, niin estetäänkö tämän takia uusien kaivosten rakentaminen. Tätä minun on vaikea uskoa. Tuleeko ja tehtaillaanko nyt yhtiön piittaamattomuuteen ja ahneuteen taipuen Kitisestä myrkkyojaa? Myös tämä asia vaatii uuden YVA - käsittelyn. Jos siihen ei voida mennä, niin vaadin Kevitsan päästömääriin radikaalia pienennystä, jolla ennakoidaan tulevat kaivokset.

Kevitsan raskasmetallivesien kesäaikaisesta laimennuksesta ja sen vaikutuksista on kaivosyhtiö ollut ujo. Se ei millään tavalla huomioinut vastineessaan ja muualla esittämiäni tosiasioita. Myös ympäristövirkamiehiltä ei ole saatu asiaan vastausta. Onko niin, että virkamiehet eivät tunne kaikkia Kevitsan hyödyntämiseen kuuluvia tärkeitä yksityiskohtia?

Laimennusasia koskee kipeästi myös Vajukosken vahan koskiuoman lahdessa olevia kesäasuntoja, ne menevät kaivoksen käyntiinlähdön jälkeen jo ensimmäisenä kesänä päästöjen takia arvottomiksi. Jos uusi arvio ja katselmus kaivoksen käyntiinlähdöstä tehdään vasta neljän vuoden kuluttua, niin tyttäreni jolle mökki on nimetty, joutuu viettämään lomansa ja muut mökillä olot muualla. Tämän vuoksi kaivosyhtiölle kuuluva mökin lunastaminen vaaditaan saatavaksi heti aikaan.

Valitettavasti Vaasan hallinto - oikeus tuli muutaman minuutin pysähdyksessään Kitisen vanhan uoman varrella olevista kesäasunnoista tulokseen, että niiden rannan käyttö on korkean kalliorintuuksien takia vähäistä. Tämä on väärä käsitys, sillä rannalla on Anette Heimstenin kanssa yhteiskäytössä oleva rantasauna ja Kemijoki Oy on rakentanut voimalakorvauksissaan tonttien rajalle käyttökelpoisen uimarannan ja venevalkaman. Rantaan on molemmilta tonteilta luonnon muovaama nousurampit, joita on paranneltu muutamalla lankkuaskelmalla.

5. On hurskastelua väittää, että Kevitsa ei pölyä.

Suurin riita Kevitsasta on käyty louhintapölyistä. Rehellisen ajattelutaidon pitäisi pystyä sanoman, että Kevitsan suuret louhintaräjäytykset nostavat raskasmetallipölyt korkealle, josta ne lentävät tuulien mukana kauas. Jos muissa kaivoksissa räjäytystyö pölyää, niin miksi hienojakoiset pölyt eivät synny Kevitsan suurista louhintaräjäytyksistä? Voitaisiinko yhtiön ja virkamiesten viimeiseen saakka esittämää pölyttömyyttä kutsua ja esitellä Kevitsan ihmeeksi. Tuliko FQM Kevitsa Mining:lle ujous, jonka takia se sivuutti vastineessaan perustellun väittämäni, jonka mukaan maastoon laskeutuvan pölyn vaaralliset aineet joutuvat sade- ja muiden vesien mukana vesiin. Räjäytysaineiden suuri päivittäinen määrä ja raskasmetallipölyt lisäävät ajan oloon Kitisen saastumista. Eli, pölyasian pitää kuulua Kevitsassa vesitalousluvan piiriin ja se on käsiteltävä vesitalousluvan yhteydessä.

6. Kuka tutki ja “huomasi“, että Kevitsassa ei ole uraania ja radonia?

Geologien mukaan viherkivialueet ovat koostumukseltaan homogeenisia. Niissä on uraani, elohopea kadmium, nikkeli, kupari jne. esiintymiä. Tämän vahvistaa mm. jopa Korkeimmasta hallinto - oikeudesta minulle 13.6. 2011 lähetetty selitysvaatimusasiakirja, jossa Vaasan hallinto - oikeus tunnustetaan näiden vahingollisten alkuaineiden esiintyminen vihreäkivessä. (Sivu 24, kappale: Vaatimus elohopean, kadmiumin ja radioaktiivisten aineiden päästöjen selvittämisestä)

FQM Kevitsa Mining lyttäsi Mika Flöjt: minulle sähköpostissa lähettämän GTK:n raportin tiedot Kevitsan alueen malmipotentiaalista. Tähän on sanottava, että minulla on ollut Rautaruukin tiedotusosaston mukana mahdollisuus seurata yhtiön malminetsintäosaston johtaja, professori Heikki Paarman malminetsintään kehittämän turve- ja purojen sedimenttianalyysin käyttöönottoa. Menetelmä oli siihen aikaan uutta maailmalla ja se todettiin lyhyessä ajassa käyttökelpoiseksi. Paarman näiden asioiden oivalluksilla on ollut merkitystä jo hänen löytämänsä Sokli - esiintymän löytymisessä. Kyseiset menetelmät antavat selvän kuvan alueiden alkuainepitoisuuksista ja myös malmimahdollisuuksista.

Kun GTK on tehnyt Kevitsasta turpeiden jne. analyysitutkimuksia, (Mika Flöjt:n sähköposti, GTK:n raportti sivu 13.) niin raportin ilmoittama uraanin esiintyminen malmin yhteydessä on täysin varma. Tämä, jos mikä, vaatii vielä uuden selvityksen jolla asia vielä kerran varmistetaan ja haittojen poistamiseen mietitään keinoja. Lyijyn mukanaolo vielä puoltaa käsitystäni. Kaivosyhtiön väittämistä huolimatta ainoa oikea menettely olisi uuden YVA:n aloittaminen Kevitsasta

Onko Kevitsan kohdalla pidetty liikaa kiirettä, “hosuttu” ja nyt ollaan tekemässä virheitä, jotka ovat peruuttamattomia? Tällaisesta kiireestä on Lapissakin esimerkki, jossa kaivos rakennettiin väärään paikkaan. (Rautuvaaran kaivos.)

7. Kaivosyhtiö ei saa olla missään tekemisissä näytteiden otossa Kevitsassa.

FQM Kevitsa Mimning selittelee vuolaasti GTK:n analyysituloksia Kevitsasta. Tulokset ovat todennäköisesti oikeita, mutta on perään heti kysyttävä kuka näytteet on ottanut? Jos näytteiden ottaja on kaivosyhtiön palkkalistoilla, niin tästä syntyy epäily luotettavuudesta. Vaadin edelleen , että kaivosyhtiö ei saa olla missään tekemisissä näytteiden otossa ja ympäristöselvityksissä Kevitsassa. Yhtiön toimista voidaan jo nyt esittää epäilyjä epärehellisyydestä. Näytteet ja selvitykset on tehtävä virkavastuulla.

Tässä yhteydessä on syytä vielä kerran kysyä kaivosyhtiöltä: Mitenkä laajan ja syvän avolouhoksen pohjalta pystytään poistamaan sinne louhintaräjäytysten aiheuttamista kallionraoista tuuleva ilmaa raskaampi säteilevä keuhkosyöpää aiheuttava radonkaasu, ja myös louhintaräjäytyksistä syntyvä häkä.

Tässä ei kelpaa totuudenvastainen selitys, että Kevitsassa ei ole uraania. Jos uraania olisi vaikka vähän, radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski kasvaa, sillä se lisääntyy raskautensa takia louhoksen syventyessä ja vanhetessa. Nämä ovat jokaisen vanhan kaivosmiehen perustietoja.

Radonin ja häkäkaasun poistamisesta louhoksen pohjalta yhtiö on ollut täysin hiljaa. Mitään vastausta kysymyksiini en ole saanut.

8. Salaojajärjestelmä rikastemudan järven alla on varma ja halpa henkivakuutus.

Olen esittänyt Kevitsan rikastemuta järven alle rakennettavaksi yhtenäistä kattavaa salaojajärjestelmää, jolla voitaisiin kuivattaa ja varmistaa, että muta ei pääse rikkomaan amputärinästä patojaan sekä karkaamaan alapuolisiin vesiin.

Kaivosyhtiö tyrmäsi vastineessaan vaatimuksen - kuinkas muuten. Yhtiö esittää, että laitoja kiertävä juuressalaoja on riittävä.

Olen yhtiön perusteluista ehdottomasti erimieltä. Juurusalaoja ei pysty sitomaan liejua kuin patojen laidoilta. Altaisiin lasketaan jatkuvasti uutta vetelää lietettä ja ympäristöluvassa lisäksi edellytetään, että pölyämisen vuoksi altaan pinta on pidettävä jatkuvasti kosteana. Tämän mukaan elastisuus altaiden keskiosassa säilyy koko kaivoksen toiminnan ajan.

Jos mudan kosteus pienenee, on pelättävissä, että vesi on löytänyt padon ohi maanalaisen suotoreiän, joka nopeasti suurenee ja murtaa padon. Reiän löytymiseen vaikuttavat päivittäiset malmissa tapahtuvat suuret louhintaräjäytykset. Tästä esimerkkejä on Rautaruukki Oy:n kaivoksista.

Kevitsan laajennuksen jälkeen rikastemutaa tulee prosessista kaivoksen elinaikana noin kolme kuutiokilometriä. Jos se pääsee karkuun, myrkyt näkyvät Perämerellä saakka. Mudassa on jäljellä pieniä määriä malmista erotettuja hyötyaineita. Niiden mineraalit, samoin kuin erottamattomat aineet, kadmium, elohopea, uraani on rikastuksessa jauhettu hienojakoisiksi, jolloin ne liukenevat helposti vesiin.

Esittämäni salaojajärjestelmä olisi mudan karkaamisen estämisessä halpa henkivakuutus. Yhtiön epäillään ottavansa tässäkin tietoisen riskin. Jos se onnistuu, niin siinä on kaikki tuloa rahakukkaroon. Sen sijaan jos riski ei onnistu silloin voidaan tehdä konkurssi ja se ei vaikuttaisi FQM Kevitsa Miningin emoyhtiölle taloudellista rasitusta. Tässä on tiedettävä, että jos rikastepato murtuu, se tapahtuu kaivoksen elinkaaren loppuvaiheessa, jolloin tytäryhtiö on maksanut emolleen moneen kertaan kaikki siihen sijoitetut pääomat jne. jne.

“Kaikki Kitisen ja sen rantojen tuhoutumisen ikiaikaiset vahingot jäävät tässä tapauksessa meidän lappalaisriepujen ikuisiksi harmeiksi,” on asiasta erän kysyvän ja huolestuneen asukkaan huokaisten esittämä totuus.

9. Talvivaaran “uskomattomattomia” ehtoja ja toimia ei saa tuoda Kevitsaan.

Yhtiö kekkuloi vastineessaan monin esimerkein Talvivaarasta, kuinka siellä ovat monet asiat sallittuja Tähän on sanottava, että samoja virheitä ei saa tehdä Kevitsassa. Talvivaaran avolouhos mm. levittää uraanipölyjä maastoon, josta kaivoksen alkuajasta minullekin tuli tietoja, että pöly haittaa joskus jopa näkyvyyttä. Talvivaaran lupaa voidaan monilta kohdin epäillä jopa skandaaliksi.

10. Yhtiön väittämistä huolimaatta tuotannon prosessivesien puhdistus on järjestettävä varman päälle.

Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaassa käytetään teräslaatujen valmistuksessa monia myrkkyjä. Prosessiin tarvitaan paljon vettä ja yhtiö on ratkaissut kysymyksen suljetulla veden kiertojärjestelmällä, jossa toimii onnistuneesti erillinen puhdistuslaitos.

Koska Kevitsan kaivoksen haitta - aineet, elohopea, kadmium hyötyaineet jne. ovat vaarallisia ja liukenevat vesiin, olen esittänyt samanlaisen laitoksen rakentamista kaivoksen rikastusprosessin yhteyteen.

Yhtiön selittely, että Suomen muissakaan kaivoksissa ei ole tällaisia järjestelmiä, niin sitä ei voida vaatia lain mukaan Kevitsaan. Tarkoittaako tämä sitä, että kun löydetään vaikka esimerkiksi arsenikkia sisältävä lyijykaivos, niin sille ei voida vaatia kuin alkeellinen ja tehoton puhdistusjärjestelmä?

11. Valitusten korkeat oikeuskulut aiheuttavat virkamiesten mielivallan.

Valitukset kaivoksien ehdoista ovat osalta myös kansalaisvalvontaa, jossa virkamiehet joutuvat vähintään selittelemään ratkaisujaan. Vaikka heidän selitykset ja perustelut ovat tähän mennessä kokemukseni mukaan olleet monissa kohdissa Kevitsasta uskomattoman heppoisia, niihin on kuitenkin mahdollisuus nykyaikana, jolloin todellista tietoa on helposti saatavissa, voidaan tarttua. Raha on kuitenkin varsinkin syrjäseutujen asukkailla tiukassa. Monen Kevitsankin edunkärsijät elävät pienien eläkkeiden varassa tai ovat osan vuotta työttöminä jolloin valituksia on ollut käytännössä mahdotonta tehdä.

Koska yhteiskunnan oikeusaputoiminnan resurssit ovat vähäisiä, valitukset jätetään myös tämän takia tekemättä. Tilanne aiheuttaa virkamiehissä ylimielisyyttä ja vaikuttaa asioissa jopa virheisiin. Ylimielisyydestä persoonaani kohtaan monia esimerkkejä. Asiallinen puheenvuoroni on keskeytetty ja en ole saanut kysyä ja esittää pitkäaikaisen kaivostoimintani antamia käsityksiä kaivoksen vaaroista jne. Myös ruumiillista koskemattomuuttani on tämän oikeustaistelun tilaisuuksien ulkopuolella kaivoksen kannattajien taholta uhattu.

Virkamiesten ylimielisyys ja mielivaltaisena koetut heikosti perustellut ratkaisut vievät virkamiesten luottamukselta pohjan. Tämä on näkynyt jo mm. internetissä, jossa sivujani www. ikikivet. com/ kevitsa on käynyt katsomassa uskomaton määrä kiinnostuneita. Tulen tämän vuosi pitämään huolen, että sivut säilyvät myös kaivoksen toiminnan aikana ajan tasalla.

Edellisen takia vaatimus, jossa vaaditaan kaivosasioissa oikeuskulujen maksajiksi kaivoslupien hakijat, on perusteltu. Vaadin, että myös tämä Korkeimpaan hallinto - oikeuteen lähetetyn valituksen oikeusmaksut määrätään FQM Kevitsa Mining:n maksettaviksi.

12. Kulkureitti Kevitsan Seidan sijaintipaikalle on järjestettävä.

Vaikka kulkureitin järjestäminen Seidan sijaintipaikalle ei kuulu ympäristöluvan piiriin, asia on paikallaan tuoda esiin myös tässä. FQM Kevitsa Mining:tä on suuri rajoittuneisuuden osoitus suhtautua tämäntyyppiseen asiaan ylimielisesti, jopa pilkallisesti. Se on ehkä menestynyt yhtiöllä Afrikassa alkuperäisheimojen keskuudessa, jossa valtaeliitti ja kaivosyhtiöt pitävät asein alkuasukkaat pelon vallassa.

Kevitsan Seidan sijaintipaikalle ainoan kulkureitin estäminen on ahdasmielisyydessä ja röyhkeydessä nykyaikana uskomaton. Lapin Seidoilla on arvo siinä paikassa jossa ne ovat ikiaikoja sijainneet. Näistä on seuduillaan paljon perimätietoa. Seidat ovat suomalaistuneen metsäsaamelaisen heimon kulttuuriperintöä, jota ei saa edes ulkomailta tullut kaivosyhtiö sallia häpäistä.

Kevitsan kohdalta kerrotaan kirouksesta, jonka mukaan Seidan loukkaamisen kyseinen jumalasymboli kostaa julmasti. Tekisipä melkein mieli uskoa tähän sukupolvien ajan kerrottuun kansanperinteeseen.

Yläpostojoki 17.7. 2011
Asko Koivuaho

Tämä vastaselitys tullaan liittämään “säädyllisen” ajan kuluessa internetiin
Sivulle: www. ikikivet. com/kevitsa

Liitteet:
Lapin Kansan lehtijuttu: Kevitsassa ei ole rahan hajua.
Pohjolan Sanomien kirjoitus: Onko lainsäädäntövaltakin siirtynyt virkamiehille.
Sompio - lehti jne. Radon - kaivosten “raatokaasu”

ALKUUN

---

 

Valitus korkeimpaan hallintooikeuteen
Korkein hallinto - oikeus            5.4.2011

Valitus Kevitsan kaivoshankkeen Vaasan hallinto - oikeuden päätöksestä 11/69/1

Valittaja: Asko Koivuaho, yksin
Osoite: Norvatie 19, 96910 Rovaniemi

Vaatimuksien uudistaminen

Uudistan kaikki Vaasan hallinto - oikeudelle Kevitsan kaivoksen rakentamisesta ja sen ympäristövaikutuksista esittämäni vaatimukset.

1. Kevitsan ympäristölupa on peruttava

Olen Kevitsan ensimmäisistä tiedotustilaisuuksista saakka tuonut esille työsuhteessa saamiani kokemuksia louhintaräjäytyksien pölystä. Omakohtaiset tietoni perustuvat Rautaruukin Mustavaaran avolouhoskaivokseen, josta olen usein seurannut ja kirjoittanut sekä valokuvannut louhinta - ampuja.

Myöhemmin käsitys apupölyjen lentämisestä tuli todistettua Mustavaaran kaivoksen lopetuksen jälkeisistä lehtitiedoista, joiden mukaan mm. vanadiinin korkeita arvoja ja kaivospölyn jäämiä oli löydetty useiden kymmenien kilometrien säteeltä. Näin siitä huolimatta vaikka Mustavaara oli Kevitsaan verrattaessa lähes minikaivos.

Kainuussa oleva Talvivaaran pölyäminen on myös esimerkki pölyjen lentämisestä. ( Oheinen Kainuun sanomien lehtileikkelekokoelma) Myös Ruotsiin Aitikin kaivokselle järjestetyn sodankyläläisten tutustumismatkan osallistujat hämmästyivät kaivoksen pölyjä. (Vaasan hallinto - oikeudelle lähettämäni valituksen mukana oleva lehtileikkele ja oheinen valituksen valokopio, sivu 5.)

Metsäntutkimuslaitoksen Metlan raportti todistaa Kuolan samanlaisten pölyjen tulevan yli tuhannen kilometrin takaa Itä- ja Keski - Lappiin. Myös EU:n valituksestamme lähettämä tukee täydellisesti valituksessa esittämiäni tietoja. (EU:n vastaus valitukseemme oheisena.)

Edellisen vuoksi voidaan ihmetellä, millä yksinkertaisuudella Ympäristöviranomaiset ja Vaasan hallinto - oikeus ovat tulleet arvioissaan tulokseen että Kevitsan myrkylliset raskasmetallipölyt jäävät “kiltisti” kaivosalueen aidan sisäpuolelle.

Suuret louhintaräjäytykset jauhavat myös hienojakoista pölyä

Sellainen utopistinen ja täydellisesti lapsellinen käsitys, että Kevitsan päivittäiset 40 000 kilon räjäytysainemäärät, jotka on räjäytettävä suurina panoksina, “eivät synnytä hienojakoista pölyä”, on ihmeellisyydessään uskomaton. Kyseinen väite ei ole enää tästä maailmasta. Selityksestä on epäiltävä tarkoituksenhakuisuutta, joka ei saisi tämäntyyppisessä ihmisten elämään ja terveyteen vaikuttavassa asiassa koskaan kuulua millään tavalla virkamiesten ja tuomareiden päätösarviointeihin.

Louhintamuodon suunnittelussa ja hyväksynnässä olisi alun perin pitänyt ympäristövirkamiesten hylätä kaivosyhtiön esittämä avolouhinta. Olemme tukiryhmäni kanssa vakuuttuneita siitä, että tässä on tehty koko Keski - Lapille kohtalokas virhe, josta uhrien omaiset todennäköisesti tulevat hakemaan sairastumisissa ja kuolemantapauksissa rikosoikeudessa rangaistuksia ja korvauksia.

Pahin tilanne syntyy talvella pölyjen lentämisen suhteen, sillä ankarat Sompion - Lapille lähes tavalliset monia kuukausia kestävät 30 asteen pakkaskaudet nostavat tulikuumat räjäytyspolyt korkealle ja niissä olevat raskasmetallit lentävät satoja kilometrejä.

Ympäristövirkamiesten ja hallinto - oikeuden päättäjienkin pitää pystyä mieltämään, että jokainen kilo räjäytysainetta synnyttää räjähtäessään kuutiometrin verran tulikuumaa kaasua. Kun räjäytyssyöksy nostaa lämpöerojen takia ampukaasut korkealle, niin yksinkertaisen päätelmän mukaan hienojakoiset ainekset ja niiden mukana kulkevat raskasmetallit lentävät ja laskeutuvat satojen kilometrien päähän ja kauemmaksikin.

Ympäristöviranomaisten väitteitä pölyjen jäämisestä kaivosalueelle on ihmetelty, ja naureskeltu jopa kaivosväen korkeakoulutuksen saaneiden tukiryhmäni osaajien keskuudessa. Irvaillaan ja epäillään, että ovatko viranomaiset ymmärtäneet tai saaneet jostakin tehtäväkseen muuttaa luonnonlakejakin.

Vaikka edellinen ei kuulu oikeudessa esitettävään sanastoon, niin se valkaisee osuvasti pölyasian taustaa ja mahdotonta väitettä, että räjäytyspölyt jäisivät vain kaivosalueelle.

Eikö EU:n sanallakaan ole mitään merkitystä

Valitimme muutamia vuosia sitten EU:n vetoomusvaliokuntaan Kevitsan kaivokselle suunnitelluista kaivosehdoista ja erikoisesti pölyjen lentämisestä. Unionin vastauksen mukaan avolouhokset ovat osoittautuneet suurimmiksi pölyjen lähteiksi. “Pölyt saattavat lentää satoja tai tuhansia kilometrejä,” sanotaan vastauksessa.

On käsittämätöntä, että edes EU:n valituksemme vastausta ei ole millään tavalla huomioitu koko Kevitsan lupaprosessin aikana. Tästä kansan keskuudessa on epäilty ja sanottu

ilkeämielisesti, että luvan myöntäjältä on puuttunut epämieluisissa asioissa ja valituksissa lukemisen taito.

Muutosvaatimus:

Yllä oleva kiistattomasti todistaa Kevitsan kaivoksen avolouhosmuodon vaarallisuuden. Ainoaksi vaihtoehdoksi minulle jää vaatimani Kevitsan ympäristöluvan peruuttaminen ja uusi YVA- prosessi. Kaivos on siinä suunniteltava perinteelliseksi maanalaiseksi louhinnaksi.

 

2. Kevitsan louhinta vaihdettava maanalaiseksi

Olen esittänyt Kevitsan kaivossuunnitelmia käsittelevien tilaisuuksien puheenvuoroissa, että turvallisin vaihtoehto myrkyllisissä malmeissa on maanalainen louhinta. Tätä käsitystä ovat tukeneet taustavoimani ja tukiryhmäni.

Maanalainen louhinta on turvallinen ja säästää luontoa

Maanalaisella louhinnalla voidaan hyvin järjestetyllä tuuletuksella eliminoida radonkaasun vaikutuksen siedettäväksi. Korkealla vesipaineella synnytetyllä vesisumulla voidaan louhintapölyt tarvittaessa kerätä ja muuttaa vaarattomiksi. Myös tämän esityksen takana on ollut edellä mainittu tukiryhmäni. Sen sijaa virkamiehet eivät ole millään tavalla esitykseeni reagoineet.

Louhintamuotojen moraali tulee puntariin avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen kustannusvertailussa. Avolouhos on huomattavasti edullisempi kuin perinteellinen asukkaille ja työntekijöille vähemmän vaaraa aiheuttava maanalainen louhinta. Tästä on epäilty perusteita, ovatko päättäjillä puhtaat jauhot pussissa? Onko ammattitaito ollut kohdallaan ja onko tässä kuunneltu ja myötäilty vain monikansallista ahneen ja röyhkeän käsityksen itsestään antanutta yhtiötä? Selvittäminen “puhtaista jauhoista“ kuuluu Korkeimmalle hallinto - oikeuden tehtäväksi.

Painotan tässä vielä kerran kaivoksen ehdoissa mukana olevaa vastuuta asukkaiden ja työntekijöiden hengen ja terveyden turvaamisesta. Olen kaivosaikanani nähnyt monta ammattitautitapausta. Parhaita työkavereitani on syövän uhrina kitunut ja kuollut suunnattomissa tuskissa.

Jos louhintamuotoa ei vaihdeta, niin yhtiön ahneen voiton tavoittelun uhreja tulee olemaan Kevitsan nykyisillä ehdoilla paljon. Myös tiedän, että jossakin vaiheessa kaivosväki hakee syyllisiä. Kaivokset ovat perinteeliksesti työpaikkoja, joissa huolehditaan työkavereista ja vastuuntunto lähimmäisistä on korkealla. Jos etukäteen synnytetään virheistä ja työnantajan sekä ympäristöviranomaisten motiivia epäillään, se ei tule tietämään työrauhalle ja työmotivaatiolle hyvää.

Muutosvaatimus:

Jos Kevitsan kaivokseen ei saada uutta YAV- käsittelyä, kaivoshanke on keskeytettävä ja lopetettava.

3. “Minkä perkeleen takia sitä uraania salataan Kevitsasta”

Nämä ovat erään keskustelukumppanini, vanhan kaivosmiehen huolestuneita ja syyttäviä sanoja, kaivosten painajaisista uraanista ja radonista. Jos malmissa on uraania, siinä on myös keuhkosyöpää aiheuttavaa radonia. Kevitsan uraanista on vain leperrelty. Kuitenkin varmasti tiedetään, että näitä molempia esiintymässä olevan Asian varmistui äskettäin saamastani sähköpostista. Tutkimusprofessori Mika Flöjt lähetti minulle oheisen GTK: raportin, joka päätäjien tarpeellista tarkoin lukea. Petataanko myös Kevitsaa petollisella hiljaisuudella Talvivaaran kaivoksen tapaan oheistuotantona uraania hyödyntäväksi uraanikaivokseksi?

(Oheisena kyseinen GTK:n raportin sivu 13.

Muutosvaatimus:

Uraani on Kevitsasta luotettavasti selvitettävä. Kaivoksen uuden YVA- jälkeiseen lupaan on liitettävä ehto, joka mukaan uraania ja lyijyä ei saa ottaa oheistuotantona hyödyntäviksi aineiksi.

4. Neljä vuotta jätevesivahingon tarkastuksessa on liian pitkä aika

Vaasan hallinto - oikeuden päätöksen mukaan Kitisen jokeen laskettavan ja virtaamattomien paikkojen jätevesien ja raskasmetallimyrkkyjen vaikutusta tarkasteltaisiin kaivoksen käyntiinlähdön jälkeen neljän vuoden kuluttua, jonka jälkeen on mahdollista esittää korvausvaatimuksia. Tämä aika on kuitenkin liian pitkä, sillä jos vahinko ehtii tapahtua, se on peruuttamaton. Oikea tarkkailun jakso virtaamattomissa paikoissa on kaksi vuotta käyntiinlähdön jälkeen, joka jatkuu samoina kahden vuoden jaksosoina.

Olen vaatinut Kevitsan rikastusprosessin vesille suljettua veden kiertojärjestelmää. Se mahdollistaisi laadukkaan puhdistamon rakentamisen. Onko niin, että viranomaiset ovat pitäneet sitä yhtiölle liian kalliina. Toteutuuko tässäkin epäilys, että meidän rantojen pilaamisesta ei tarvitse maksaa, siitä pääsee vain lepertelemällä ja terveydestäkään ei tarvitse välittää.

Olen myös vaatinut, että suurelle lähes neljän neliökilometrin jäteliejualtaiden pohjalle rakennetaan koko altaan pohjan käsittävä salaojajärjestelmä. Tällä pystyttäisiin kuivattamaan ja estämään amputärinästä johtuva vetisen mudan vellominen ja patojen murtuminen. Rautaruukki Oy:llä oli aikanaan neljä keskisuurta kaivosta, joista kolmesta padot murtuivat. Niiden liejuvahvuudet olivat vaatimattomia Kevitsan kymmenienkin metrin vahvuisiin liejuihin nähden. Jos Kevitsan liejupadot antavat periksi, se tuhoaa myrkyttämällä koko Kemijoen vesiluonnon Perämerelle saakka. Onko tässäkin otettu riskialttiisti huomioon vain kaivosyhtiön etu?

Muutosvaatimus:

Raskasmetallisaasteiden vaikutuksen tarkkailuista Kitisen joen hitaasti virtavien osien kohdilta on otettava kahden esittämäni kahden vuoden jaksot.

Jäteliejujen (rikastushiekka) altaiden pohjien kuivatuksiin on rakennettava kattava salaojajärjestelmä. Myös suljettu prosessivesien kiertojärjestelmä pitää alapuolisen vesistön suojelemiseksi rakentaa Kevitsan kaivokselle.

5. Kevitsan laelle olevalle Seidan sijaintipaikalle kulkemisen estäminen on törkeintä rasismia

Kitisen jokivarren vanhat suvut polveutuvat suurelta osalta suomalaistuneeseen metsäsaamelaisten heimoon. Myös minulla on sama sukuperinne. Perinteeseen on aina kuulunut vanhan Seita-uskonnon kunnioittaminen.

Suomen luterilainen kirkko on vuosisatoja pyrkinyt ahdasmielisyydessään hävittämään Lapin Seidat ja perinteet. Seidan pyhyys ei ole kuitenkaan sidottu mihinkään jumalasymboliin vaan se on paikassa, jossa se on ollut. Seidat on pyritty rakentamaan hävityksen jälkeen uudelleen, jota todistaa Kevitsan laella nykyisinkin olevat ja kerätyt kivirakennelmat.

Kun nyt estetään kulkeminen Kevitsan Seidalle, jopa virkamiesten siunaamana se on kulttuuritekona suuri häpäisy, jota ei uskoisi nykyaikana enää sivistysvaltiossa tapahtuvan.

Kuuluuko tämä viranomaisten päätös kulkemisoikeuden sulkemisesta ympäristöluvan piiriin tai kaivospiiritoimituksessa ratkaistaviin asioihin, on arvoitus. Kuitenkin ympäristölupaa varten on Kevitsasta pyritty keräämään tiedot kivikautisista asuinpaikoista ja jopa muinaisista peurojen pyyntikuopista.

Lakiasioissa maallikkona olen liittänyt kulkureitin sulkemisen ympäristölupa - asiaan ja myös Kevitsan kaivospiiritoimitukseen, jossa Lapin maaoikeus hylkäsi vaatimuksen kulkureitistä. Olen valittanut siitä Korkeimpaan oikeuteen. Pyydän Korkeinta hallinto - oikeutta huomioimaan, että kyseisen ainoan reitin sulkeminen

on meille niin tärkeä, että olemme valmiita viemään sen hylkäämisen EU:n käsittelyyn ja tarvittaessa YK:n ihmisoikeuteen saakka. Tästä meille on luvattu lehdissä pastatilaa.

Muutosvaatimus:

Ensi sijainen vaatimukseni on, että kelvollinen ja hyväksymämme kulkureitti rakennetaan pyhän Kevitsan Seidan sijaintipaikalle ja rakentajaksi määrätään kaivosyhtiö.

6. Oikeus ontuu valittajien kohdalta kaivosasioissa

Kevitsan kaivospiiritoimitusta ja korvauksia on käsitelty Lapin maaoikeuden istunnossa, jossa kaikki vaatimuksemme, myös korvausasioista hylättiin. Oikeus sälytti meidän maksettavaksi kaivosyhtiön ylisuuria oikeuskuluja, josta tietoja ja vaatimuksia jäljempänä.

Valitukset on pirstottu kaivosasioissa moniin osiin, joiden käsittely maksaa. Tästä tulee prosessin aikana summa, joka on pienellä eläkkeellä olevalle mahdottomuus selviytyä. Vakuutukset ja yhteiskunnan avustukset eivät kata kustannusaukkoa, sillä ne korvaavat kapeasti oikeuskuluja. Asianajajien palkkioissa omavastuuosa on niin suuri, että vahingonkärsijöille jää kohtuuton maksuosuus.

Tästä on kohdaltamme oikeusvaje, joka ei tämäntyyppisissä ilman omaa syytämme olevissa oikeustapahtumassa saisi oikeusvaltiona itserakkaasti itseään “kukkoilevassa ja pöyhistelemässä” Suomessakaan tapahtua.

7. Onko edunkärsijäöiden kalliiden maksujen pelko rämettynyt virkamiesten oikeudentunnon ja laintulkinnan?

Laissa on aina tulkinnan vara. Onko edunkärsijöiden varovaisuus kustannusten vuoksi aiheuttanut virkamiesten laintulkinnassa ja oikeudentunnossa rämettymistä. Kevitsan kaivosprosessi muistuttaa huolestuttavasti etelä - amerikkalaista kehitysmaakäytäntöä, jossa tunnoton kaivosyhtiö ajaa virkamiesten avustamana alkuperäisväestön asuinsijoiltaan ja korvaukset jäävät vain “kiistelyn asteelle, kuten nyt Kevitsassa.

Meillä ei vielä sentään tapeta kaivosehtojen vastustajia, mutta tappouhkauksiksi koettuja viesti on kuitenkin jo lähetetty. (Lehtileikkele Perun intiaanien kohtelusta kaivoksien perustamisesta ja Sompio-lehden tekstiviesti.)

Ihmisarvoa loukkaavaksi koetaan edunkärsijöiden kohtelua kaivospiiritoimituksen oikeuskäsittelyssä. Kaikki vaatimukset, myös korvauksista hylättiin. Vaatijoiden päälle sälytettiin maksettavaksi rangaistuksena koetut kaivosyhtiön ylisuuret oikeuskulut. Kuluni Kevitsan valituksista ja oikeusvaatimuksista ovat jo nyt tuhansia euroja. Ne kasvat tästä vielä moninkertaisesti valituksiini saamieni päätösten jälkeen. Kaikki valituksemme kotiseudun ja sen ympäristön pilaamisesta on kylmästi hylätty

Tästä “suomalaisesta” oikeudenkäytöstä syntyy automaattisesti tarve hakea viime- kädessä oikeutta EU:ta. Tämä edellyttää kaikkien oikeusasteiden läpikäynnin Suomessa. Jos tähän joudutaan, niin tuleepahan koko Euroopan tietoon suomalainen oikeudenkäyttö kaivosasioissa.

Muutosvaatimukset:

Vaadin, että kaivospiiriprosessin kuuluvat yhtiön oikeuskulut ja maaoikeuden perimät oikeusmaksut palautetaan meille. Maaoikeuden oikeusmaksujen maksajaksi määrätään kaivosyhtiö. Myös edellytän, että jatkossa tulevissa oikeusprosesseissa toimitaan samalla tavalla.

8. Valituksen peruuttaminen kaivostien myrkyistä johtui rahanpuutteesta

Oikeuspykälistä maallikkona jouduin kulujen vähentämisen takia peruuttamaan Kaivostiestä tekemäni valituksen. Käsitykseni mukaan tieasian olisi pitänyt olla viranomaisille niin selvä asia, että sen korjaaminen olisi kuulunut Vaasan hallinto - oikeudelle ilman valitustakin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tiemaat myrkyttävät aluettaan ja myrkyt näkyvät ajan kuluessa myös Kitisen joen vedessä. Tieasiasiassa minua on neuvottu tekemään rikosilmoitus EU:n tuomioistuimeen

Kaikki mitä tievalituksesta olen esittänyt, olen valmis valallani vannomaan oikeaksi.

Kevitsa vaarallinen ennakkotapaus uusille Lapin kaivoksille

Lappiin tulee todennäköisesti useita uusia kaivoksia. Uudesta kaivoslaista huolimatta Kevitsasta tulee soveltamisessa ennakkotapaus. Siinä olevat virheet, kostautuvat monin kerroin tulevissa kaivoshankkeissa. Tämä aiheuttaa jo nyt säälintunnetta ja kauhua niiden keskuudessa, jotka ovat perillä kaivosasioissa.

Muutosvaatimukset:

Vaadin, että Korkein hallinto - oikeus tai Oikeuskansleri määrää ympäristöviranomaiset ja Vaasan hallinto - oikeuden päättäjät tarkistamaan menettelyään ja laintulkintansa moraalia, päätöstensä laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden.

Tieasiassa vaadin, että se määrätään ilman valitustani pikaisesti uuteen käsittelyyn, ennen tekemääni rikosilmoitusta tai siihen verrattavaa kantelua EU:n tuomioistuimeen. Tievalitukseni koski vain kaivostietä. Olen vaatinut, että patoihin ja muihin alueen rakennelmiin ei saa käyttää kaivoksen sivukiveä, koska siinä olevat malmihunnut ja sulkeumat tulevat myrkyttämän seutua. Tämä vaatimus on edelleen voimassa, joka tässä uudistetaan.

9. Analyysejä ja selvityksiä ei saa luottaa FQM Kevitsa Mining:n tehtäväksi

Kyseinen kaivosyhtiö on menettänyt monien omien totuuksien esittämisessä luottamuksensa edunkärsijöiden keskuudessa. Kaikki analyysit ja niihin verrattavat tehtävät on kaikissa ottovaiheissa määrättävä virkamiesten virkavastuulla suoritettavaksi. Tähän valvontaan pitää kuulua myös kansalaisvalvonta, jonka toimikunnan valintaan ei saa osallistua millään tavalla kaivosyhtiö. Valittavaan toimikuntaan valinnat on annettava asukkaiden tehtäväksi. Toimikunnassa on oltava myös kesämökkiläisten valitsema edustaja. Vastuukysymys on tässä määrättävä kunnallisen luottamustoimen mukaiseksi.

Tämä valitus julkistetaan internetissä

Olen erittäin pettynyt Kevitsa - prosessin aikana saamaani kokemukseen oikeudesta. Asian vaiheet eivät täytä alkeellisestikaan oikeudentuntoa ja kaivosasioissa saamaani monipuolista 30 vuoden kokemusta, jossa tukenani on ollut monia koulutettuja kaivososaajia. En myöskään luota, että Korkein - hallinto - oikeus pystyy tulemaan alas saapasnahkatornistaan.

On todennäköistä, että Korkein oikeus ei pysty muuttamaan Kevitsan kaivosta maanalaiseksi. Luultavasti vaatimuksistani laitetaan jälleen “ammattiselittäjät” asialle.

Kun Kevitsalla on pitkä toiminta - aika, siinä ehtivät tulla esille viiveellä tulevat terveyshaitat. Tämä todennäköisesti aiheuttaa oikeustoimia, jossa virkamiehiä syytetään vääristä ympäristöratkaisuista ja niistä johtuvista kuolemantapauksista. (Mm. maanalaisen louhinnan hylkäämisestä. )

Edellisen vuoksi liitän tämän valitukseni” kaiken kansan tiedoksi” Internetiin: www.ikikivet. com/ kevitsa. Tulen pitämään myös siitä huolen, että se säilyy tulevaisuudessa asukkaiden ja tulevien ammattiveljieni vertailukohteena, mitenkä viranomaiset ovat “tässä asiassa junailleet“.

Kyseisellä ikikivet sivuilla on käynyt vuodessa jo yli 4000 kävijää. Onko valitukseni sivuilla tulevaisuudessa vaikutusta paineeseen muokata kaivosasioista oikeudenmukaisempaan käytäntöön, jää nähtäväksi. Parhaani olen kuitenkin omantuntoni pakottamana yrittänyt.

Rovaniemellä 5.4. 2011

Asko Koivuaho

Liitteet:

1. Rautaruukin henkilöstölehti Titaani. Panostaja Heimo Loukusan työpäivä.

2. Talvivaaran kaivoksen pölyämisestä kirjoitukset Kainuun sanomissa.

3. Ruotsin Atikiin tehdystä sodankyläläisten tutustumismatkasta huomiot Altikin kaivoksen pölyistä alkuperäiset lehtileikkeleet ovat Vaasan hallinto - oikeuteen jätetyssä Asko Koivuahon ja kumppaneiden valituksessa. K.o. Valituksen sivu 5:n valokopio

4. Metsäntutkimuslaitoksen Metlan Kuolan pölyjen lentämisestä suorittaman tutkimuksen otsikko- ja yhteenvetosivu.

5. EU:n Vetoomusvaliokunnan vastaus valitukseeni Kevitsan kaivosehdoista, jossa sivulla 3/6 sanotaan avolouhospölyjen lentävän satoja tai tuhansia kilometrejä.

6. Tutkimusprofessori Mika Flöjt:n lähettämä sähköposti Kevitsan alueen uraanista.

7. Säteilevät hillamarkkinat. Keruutarkastajan Marja Tuomisen lehtikirjoitus.

8. Lapin maaoikeuden Kaivospiiritoimituksen tuomioasiakirjan jäljennös sivusta, jossa kaikkien vaatimuksien hylkäämisen lisäksi päällemme kaadettiin Kevitsa Mining:n ylisuuret oikeuskulut.

9. Näin Kevitsassa kuin Perussa. Asukkaille lähtöpassit kaivoksen tieltä. Jos näin Kevitsassa, miten muualla Lapissa?

Muista valituksieni otsikkoaiheista: jäteliejualtaan koko pohjan

käsittävästä salaojituksen rakentamisesta, suljetusta prosessiveden kierrätyksestä, tehokkaasta jätevesipuhdistamon rakentamisesta, asiallisen kulkureitin rakentamisesta Kevitsa Seidan sijaintipaikalle jne löytyy perusteet Vaasan hallinto - oikeuden ja Korkeimman hallinto - oikeuden valituksistani.